Vispipuuronpunaista

Vappu on vappuiltu ja seitinohut munkkien, tippaleipien ja sokeristen sihijuomien aiheuttama pöhnä saattaa tykytellä vappukansan ohimoilla edelleen. Mikä voisikaan olla parempi parannuskeino kuin tehdä jotakin lohtuisan kotoisaa ja pikkuisen jo vähäsokerisempaa?

Tarvitaan vispipuuroa! Tuota perinteistä lempiherkkua, joka toisaalta pitää toipuvaa juhlijaa kädestä vielä hennolla sokeripitoisuudellaan, toisaalta taluttaa jo alkavaa työviikkoa kohden sopivalla, määrätietoisella hapokkuudellaan.

K-ruoka-fi -sivustolta muokkaamani vispipuuroresepti sisältää hieman alkuperäistä maltillisemmin sokeria ja enemmän puolukkaa. Tavallisten mannasuurimoiden sijasta käytin kauramannasuurimoita, jotta kauran pehmeys hieman hillitsisi puolukan hapokkuutta. Huomennahan voi sitten antaa itselleen jo ihan avokämmenestä ja aloittaa aamun vaikkapa pirtsakalla punaherukoiden, sitruunan ja  jogurtin liittoumalla? ;)

Puolukkainen vispipuuro  (n. 8 annosta)

1 l vettä
1 1/2 dl kauramannasuurimoita
1/4 tl suolaa
3/4 dl sokeria
200 g puolukoita (tähän aikaan vuodesta pakasteena)
1 vaniljatangon siemenet
Tilkka maitoa tarjoiluun

Sekoita suurimot kiehuvaan veteen vispilällä ja vähitellen, jotta puuro ei paakkuunnu. Lisää suola ja sokeri. Keitä välillä sekoittaen noin 10 min. Lisää jäiset marjat puuroon joko rouheena (pyöräytä monitoimikoneen leikkuriterällä) tai kokonaisina. Itse pidän kokonaisten marjojen purutuntumasta, ja osahan rikkoutuu kuitenkin keitto- ja vatkausvaiheessa. Halutessasi voit halkaista vielä vaniljatangon ja kaapia siemenet puuron sekaan. Anna puuron kiehua marja- ja vaniljalisäysten jälkeen vielä pari minuuttia, kunnes se on tarpeeksi paksua ja sakeaa. Jäähdytä ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.


Tarjoile maito- tai kaura/soijamaitotilkan kera. Puuro on mielestäni parhaimmillaan ja kuohkeimmillaan muhittuaan yön yli jääkaapissa, mutta vielä kuohkeampaa siitä saat käyttämällä karamannasuurimon sijaan tavallista (vähempikuituista) vehnäversiota.

Vispipuuro oli ajatuksissani myös varsin turhamaisesta syystä. Vaatekaupassa katseeni naulautui väriltään hieman vispipuuroa muistuttavaan neuleeseen, enkä yksinkertaisesti voinut olla ostamatta sitä! Täytyneekin pysytellä poissa kaupoista, sillä jos vaateteollisuus keksii väreikseen vielä päärynäsorbetin ja persikkasmoothien, kukkaroni on pian olematon nahkalätyskä vain..


Aurinkoista alkuviikkoa!