Näytetään tekstit, joissa on tunniste mustikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mustikka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Mustikkagraavattua siikaa



Tätä olen halunnut kokeilla jo kauan! Kuukausia sitten maistoin mustikkagraavattua kalaa ensimmäisen kerran. Pikkuisena sapaksena tarjoiltu kala oli lähes sätkivän tuoretta lohta ja se tarjoiltiin Äkäslompolon ravintola Rouheessa. Olin lähes varma, että lautasella oli lihaa. Kun tarjoilija oikaisi luuloni ja kertoi tummanpunaisen värin johtuvan mustikasta, olin yhtä hymyä koko illan. Kalaa ja marjoja – miten kukaan voi keksiä mitään noin yksinkertaisen eleganttia! Ja niin suomalaista! Vaikutus oli lähtemätön.

Vaikka vannoin testaavani annosta heti kotona, graavikokeilut jäivät lopulta heinäkuulle. Viime viikolla haikailimme kaverini kanssa mustikkametsälle, ja tuli aika tyhjentää pakkanen viimeisistä marjoista. Niin päätin tehdä mustikkagraavia viikonlopun illanistujaisiin. Lohen sijasta halusin käyttää miedon makuista siikaa, jossa myös sinivioletin mustikan ja valkoisen kalan kontrasti olisi kaunis. Tiskillä oli vain pikkuisia siikoja, mutta päätin että eipä mitään – tehdään pikkuisia leipiä! Kyllä kannatti: ystävilleni tarjoilemani kalaleipäset saivat varsin ihastuneen vastaanoton ja maut sointuivat mielestäni mukavasti yhteen: Suupala kasattiin happamalle, paahdetulle ruisleivälle. Kala asetettiin sen päälle levitetylle tuorejuustopedille ja päälle leikattiin himppunen tuoretta tilliä. Need I say more.



Mustikkagraavin tekoon on monia mainioita ohjeita, mutta itse katsoin  Himahellan tutoriaalin ja rupesin hommiin. Varsinainen ohje kannattaa kurkata linkistä, mutta tässä lisäksi muutama tärppi:

- Merikalan voit graavata tuoreena. Järvikala tulee pakastaa ennen graavausta loisriskin vuoksi.
- Pidä huolta kylmäketjusta: tuo kala kaupasta kylmäkassissa, varmista kotijääkaapin lämpötila (+2 - +6 °C) ja käsittele raaka kala ripeästi.
- Suomut kannattaa jättää kiinni. Näin kala on helpompi ja jämäkämpi siivuttaa.
- Nypi ruodot tarvittaessa. Pikkusiian hentoisia ruotoja en jaksanut nyhrätä irti.
- Väristä tulee tasaisempi, jos villät myös kylkirasvat pois.
- Annostele karkeaa merisuolaa noin 2 rkl ja sokeria noin 1 rkl kalakiloa kohden.
- Jos käytät pakastemustikkaa, valuta enimmät sulamisvedet pois. Tämänkin voi tehdä jääkaapissa, niin raaka-aineet pysyvät kylminä koko ajan. Riko marjat murskaamalla, niin ne antavat enemmän väriä.
- Marjagraavia voi kokeilla myös puolukalla.



keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kesäkakuista kieroin

Sitä se tosiaan oli, juhannukseksi leipomani kesäkakku: kalteva kuin Pisan torni. Makunsa puolesta kakkua kehuttiin raikkaaksi eikä liian makeaksi, ja olihan ulkonäössäkin tiettyä suurpiirteistä suloisuutta – tekeleeni oli lopulta kuin lapsekkaan naivistin tai muuan neiti Pitkätossun kasaama. Suunniteltua tai ei, kannattaa ehkä asetella välikerroksien mansikat symmetrisemmin ja tasaisemmin kuin minä! Ja pidä mielessäsi kaiken täytekakkuleipomisen pyhä sääntö: kostuta. Kuiva, suuhun juuttuva ja vaikeasti leikattava kakkupohja ei juuri ilahduta pureskelijaansa.

Tässä kakussa yhdistyvät kostea ja kauralta maistuva pohja, sitruunainen juustovaahto sekä kesän parhaat marjat. Omar-karkin palaset toimivat makeina sattumina. Kaura antaa pohjalle makua ja tekee siitä vähemmän "höttöisen", mutta jos kaurahiutaleita ei ole, jauhot voi koostaa vehnä- ja perunajauhoista suhteessa 1:1. Tee kakku koristelua vaille valmiiksi jääkaappiin tarjoilua edeltävänä päivänä. Paista taikina hieman tavallista pienemmässä vuoassa (ø 20 cm), niin saat korkean kaksikerroksisen kakun :)

Kuva otettu paremmalta, vähemmän kaltevalta puolelta :P
Täytekakku sitruunamoussella ja marjoilla

kakkupohja:
4 kananmunaa
n. 1 dl sokeria
1 dl kaurajauhoja (hiutaleista)
1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
rasvaa ja leseitä vuoan jauhottamiseen
kostutukseksi 1 sitruunan mehu, 1 dl vettä ja 0,5 tl vaniljasokeria

sitruunamousse:
4 dl kuohukermaa
200 g tuorejuustoa
1 sitruunan mehu ja 1 1/2 kuori
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 liivatelehteä

päälle ja väliin: mansikoita, pensasmustikoita, Omar-karkkeja ja sitruunamelissaa/minttua

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita hellävaraisesti vähän kerrallaan vaahdon joukkoon. Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, voitele reunat ja jauhota leseillä. Paista kakkua uunin alatasolla 175 asteessa reilu puoli tuntia. Varo, ettei pinta pääse palamaan: peitä se foliolla paiston loppupuolella, kun pinta on ruskea. Leikkaa täysin jäähtynyt pohja kolmeen levyyn. Tee sahalaitaisella veitsellä pientä sahaavaa liikettä ja pyöritä kakkua samalla, älä vedä.


Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen veteen. Notkista tuorejuusto vatkaimella kulhossa, sekoita sokerit ja sitruunankuoriraaste juuston joukkoon. Kuumenna sitruunanmehu kiehuvaksi pienessä kattilassa liedellä tai kahvikupissa mikron keskiteholla. Purista liivatteista vesi ja sekoita ne yksitellen kuumaan mehuun. Anna liivatenesteen jäähtyä hieman. Vatkaa sillä välin kylmä kerma löysähköksi vaahdoksi ja yhdistä tuorejuustomassaan hellävaraisesti lastalla käännellen. Valuta lämmin (ei kuuma) liivateneste ohuena nauhana täytteeseen samalla hiljaa vatkaten. Sekoita tasaiseksi.


Aseta pohjimmainen kakkulevy tarjoiluastialle ja valele sille useita teelusikallisia kostutusmehua. Huomioi etenkin reunat. Asettele kostealle pohjalle täytteet haluamallasi tavalla ja peittele 1/3:lla vaahdosta. Nosta toinen kakkulevy hellästi päälle, taputa hellästi tasaiseksi, kostuta ja täytä. Nosta päälle kakun kansilevy, kostuta, lisää täytettä.


Hyydytä kakkua jääkaapissa yön yli. Päällimmäiset koristelut kannattaa säästää tarjoilupäivään, sillä sekä mansikoista että Omar-karkeista liukenee hieman nestettä ja täyte voi hieman värjääntyä. Marjat kannattaakin kuivata talouspaperilla ennen koristelua, jos tarvetta on.