Low-FODMAP -porkkanakakku

Mehevää porkkanaa, mausteista inkivääriä, lempeää kauraa, pirteää sitrusta sekä avokätisesti voita ja sokeria. Näihin aineksiin nojaa superhyvä porkkanakakku, joka sopii myös monelle herkkävatsaiselle! Tein tätä tiistaina töihin, ja kyllä toimistokahveilla tuntui olevan aika tyytyväistä porukkaa :)

Kakun mehevyyden salaisuus on porkkanassa ja banaanissa. Kaneli, inkivääri ja sitrus puolestaan luovat lämmintä ja pirteää makumaailmaa. FODMAP-aiheisten teemapostauksieni hengessä vehnäjauhot on jälleen korvattu vatsaystävällisemmillä kaura- ja perunajauhoilla. Tällä kaavalla voidaan toteuttaa monta leivonnaista herkkävatsaiselle. Voit siis rohkeasti soveltaa samaa kaavaa lähes kaikessa paitsi hiivaleivonnassa, sillä pulla- ja leipätaikinoihin tarvitaan sitkoa gluteenista sekä usein myös hienojakoisemmat jauhot. Gluteenia on viljoissa, joissa on myös runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja, eli rukiissa, vehnässä ja ohrassa.

Resepti voisi toimia myös vegaanisena. Tuorejuustokuorrutteen voisi tehdä vegaanisella tuorejuustolla ja margariinilla. Banaanin määrää voisi lisätä ja kokeilla korvata kananmunat kokonaan sillä. Banaanin soveltuvuus herkkävatsaisille on toki yksilöllistä: kypsässä banaanissa on ns. ylijäämäfruktoosia (FODMAP-yhdiste), mutta suurelle osalle FODMAP-ruokavaliota noudattavista puolikkaan banaanin nauttiminen ei aiheuta oireita*. Leivonnassa sidosaineena käytettynä banaanista saatavan ylijäämäfruktoosin määrä jää vielä pienemmäksi.


Low-FODMAP -porkkanakakku (n. 15 reilua palaa, x 2 = pellillinen)
2 kananmunaa
1 ruskeapilkullinen banaani
2-2,5 dl sokeria
2,5 dl kaurajauhoja (kaurahiutaleista hienonnettua)
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 rkl kanelia
5 dl hienoksi raastettua porkkanaa
(n. 2 cm pätkä inkivääriä raastettuna)
150 g voita/margariinia tai n. 1,5 dl öljyä

Kuorrutus (reilu):
100 g voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
(1 limen kuori raastettuna
0,5 tl limen mehua
1 vaniljatangon siemenet)

Koristeluun:
esim. sitrusten kuorta, pekaanipähkinöitä tai ohut kerros kookoshiutaleita.

Vuoraa n. 20x30 cm korkeareunainen uunivuoka leivinpaperilla. Pese, kuori ja raasta porkkanat ja inkivääri valmiiksi. Hienonna kaurahiutaleet kaurajauhoksi tehosekoittimen leikkuritoiminnolla. Sekoita niihin muut kuivat aineet. Sulata voi/margariini mikrossa ja anna jäähtyä hieman. Hienonna banaani tehosekoittimessa juoksevaksi ja vispaa rasvan joukkoon. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri keskenään. Sekoita (älä vatkaa) muna-sokeriseokseen vuoroin kuivia aineksia, porkkana-inkivääriraastetta ja banaani-rasvaseosta. Varmista, että taikina on tasaista (ei jauhopaakkuja) ja kaada uunivuokaan. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes pinta on kiinteä ja kauniin ruskea.

Valmista kuorrutus: vaahdota tuorejuusto ja huoneenlämpöinen voi keskenään, ja sekoita joukkoon tomusokeri. Mausta halutessasi vaniljansiemenillä, limen raastetulla kuorella ja mehulla. Lisää paksuutta tarvittaessa vielä sokerilla, kunnes seos on koostumukseltaan vielä levittyvää mutta tarpeeksi jähmeää. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun päälle ja koristele. Leikkaa kuumalla veitsellä paloiksi.

*Lähde: FODMAP-sovellus Monash Uni Low FODMAP Diet, versio 2.0.4

Vegaaninen bostonpulla maapähkinävoilla

Aikani yritin tähän alkuun sanoa lokakuusta jotain kivaa ja mukavaa, mutta tosiasiassa lokakuisen harmauden miellyttävin ominaisuus taitaa olla se, että sen voi aina sulkea ulko-oven taa. Lokakuun parasta antia ovat (no, satunnainen) sisäliikunta, Netflix, tee, jatkuva villasukissa hiihtäminen, sohvalle nukahtaminen sekä lämpimät keitot, laatikot, padat ja pullat. 

Ja pullaa, sitä leivotaan huomenna ihan luvan kanssa. Lokakuun 4. on nimittäin kansallinen korvapuustipäivä. Silloin pullaa voi leipoa ilman sen kummempaa syytä ja kiikuttaa seuraavana päivänä vielä vaikka töihinkin. Ja haluatko ripauksen 'wow-factoria'? Leivo puustit kasviperäisistä raaka-aineista, kääräise väliin kanelin ja sokerin lisäksi maapähkinävoita ja paista pellin sijasta kakkuvuoassa – saat mehevän, myös vegeilijöille maistuvan maapähkinävoi-bostonpullan. Vai bostonkakun? No aika kivan kakkumuotoisen pullan kuitenkin!

Takaan, että putoavat lokakuun harmaahiihtäjät pyrstölleen, kun on niin hyvää :)

Vegaaninen bostonpulla maapähkinävoilla

2,5 dl kauramaitoa (maidoton)

1 dl sokeria

3/4 tl suolaa

1/2 rkl kardemummaa

1 pss kuivahiivaa

(1/2 kypsä banaani, napakoittaa taikinaa kuin kananmuna)

1 dl rypsiöljyä

n. 7-8 dl vehnäjauhoja

kanelia

sokeria

maapähkinävoita n. 2 dl

öljyä 2-3 rkl

3 rkl tomusokeria

2 tl sitruunamehua/vettä

Lämmitä kauramaito kädenläpöiseksi. Lisää joukkoon sokeri, suola ja kardemumma. Sekoita kuivahiiva osaan jauhoista ja lisää nesteeseen. Blendaa kypsä banaani hienoksi yhdessä öljyn kanssa ja lisää taikinaan. Alusta lisää jauhoja taikinaan ja vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Kohota lämpimässä paikassa peitettynä puoli tuntia.

Kumoa jauhotetulle alustalle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Kauli noin 40 x 50 cm tasaiseksi levyksi. Sekoita monitoimikoneessa maapähkinävoi ja öljyä niin, että maapähkinävoi hieman notkistuu. Levitä taikinalevylle, jätä pieni väli reunoihin. Ripottele päälle tasaisesti kanelia ja sokeria. 

Rullaa levy rullaksi pitkältä sivulta toiselle, yritä tehdä rullasta napakka. Leikkaa rulla terävällä veitsellä tai paina taikinalastalla 12-14 yhtä leveään osaan. Pingota 24-senttisen kakkuvuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat margariinilla. Asettele puustirullat vierekkäin vuokaan leikkuupinta ylöspäin. Kohota peitettynä puoli tuntia. 

Voitele kauramaidolla tai sokeri-vesiseoksella ja paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 15–20 min tai kunnes pinnassa on kauttaaltaan kauniin ruskea väri. Jäähdytä. Koristele tomusokeri-mehuseoksella. Joko teevesi kiehuu?

Vegaaninen spelttimutakakku vadelmilla

Syksy ei odota ketään: kauhukseni huomasin, että viikot ovat vierineet armotonta vauhtia eteenpäin, enkä ole ehtinyt kirjoittaa jutun juttua blogiin! Vielä elokuussa toiveikkaasti aikataulutin ja ideoin blogisisällöt ensi kertaa ihan exceliin asti. Viime viikot olen kuitenkin aloitellut graduani eräässä lasten elintapoja kartoittavassa tutkimusryhmässä, ja työn, gradun ja harrastusblogin yhteensovittaminen on osoittautunut vähintäänkin haasteelliseksi. Päivät lyhenevät ja tehtävälistat pitenevät.

Takaraivoon onkin hiipinyt hitunen realismia, ja sanoisin, että blogijutut jäävät seuraavan puolivuotisen aikana pakostakin hieman vähemmälle. Ne eivät toivottavasti lopu kokonaan, mutta vähintäänkin putkahtelevat ulos vielä entistäkin verkkaisempaan tahtiin. Täysin narikkaan en aio patakintaita laittaa, sillä leivonta ja omaan pieneen blogiin kirjoittaminen voi parhaimmillaan olla rentouttava irtiotto arkeen ja akateemiseen kirjoittamiseen.

Viime viikkoina olen kuitenkin kehitellyt niin hyvän mutakakkuohjeen, että olisi suorastaan rikollista olla jakamatta sitä muiden kanssa. Tämä mutakakku ruksaa kaikki mutakakun boksit, ja pari muuta kaupan päälle: se on ihanan tahmainen, mömmöinen ja suklainen, mutta lisäksi myös maidoton, kananmunaton ja vegaaninen. Sopii siis monelle!

Samaan syssyyn kakku on myös verrattain vähäsokerinen ja ns. 'aikuiseen makuun' sopiva: suklaan ja banaanin sisältämän sokerin lisäksi käytin vain 2–3 tl vaniljasokeria taikinaan sekä hiukan tomusokeria päälle, ja maku oli mielestäni juuri sopivan makea. Annoksen makeutta voi lisätä esimerkiksi kaurajäätelöllä tai tavallisella, jos syöt maitotuotteita.

Resepti ei ole varsinaisesti low-FODMAP (mitä olikaan FODMAP?), mutta siinä on otettu askelia vatsaystävällisempään suuntaan tavanomaiseen muta- tai kuivakakkuun nähden.

• Spelttivehnässä on vähemmän FODMAP-yhdisteitä kuin 'tavallisessa vehnässä', mutta low-FODMAPia siitä tulee vasta hapatusprosessin kautta (vrt. juureen valmistettu hapanjuurileipä) (1). Yksi pala mutakakkua sisältää kuitenkin maltillisen määrän spelttijauhoa, joten herkkävatsainenkin voi kokeilla, sopiiko tämä herkku omaan kahvipöytään.
• Tumma laktoositon suklaa sopii FODMAPeja karttavalle, maitosuklaan laktoosi saattaa suurissa määrin syötynä aiheuttaa vatsaongelmia. (2)
• Vadelmat sisältävät vain vähän FODMAPeja ja yleensä sopivat low-FODMAP -ruokavalioon. (2)

Täyteläinen mutakakku, n. 10:lle
200 g tummaa maidotonta suklaata (70 %, lista vegaanisista täällä)
200 g vegaanista leivontamargariinia (väh. 70 %, lista vegaanisista täällä)
1,75 dl kaurajauhoa (tee kaurahiutaleista monitoimikoneen leikkurilla/blenderissä)
1,25 dl spelttijauhoa
3 rkl perunajauhoa
2 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa
2 isoa ruskeapilkullista banaania
(2-3 tl vaniljasokeria)
n. 150 g vadelmia (pakaste käy)

Anna vadelmien sulaa ennen leivontaa (jäiset klimppiytyvät taikinassa, kun ne jähmettävät suklaan).

Sulata suklaa vesihauteessa: Laske kattilan pohjalle muutama desi vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Aseta kattilan päälle sen suuaukkoa suurempi lasi- tai metallikulho ja anna veden kiehua keskilämmöllä. Paloittele leivontamargariini ja suklaa kulhoon ja sekoittele välillä, kunnes seos on sulanut tasaiseksi. Anna jäähtyä hetki.

Surauta kaurahiutaleista esimerkiksi monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella kaurajauhoa. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kuori banaanit ja soseuta ne monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella hienoksi soseeksi. Lisää banaanimössöön vispilällä sekoittaen sokeri ja rasva-suklaaseos ja sekoita tasaiseksi. Sekoita joukkoon vähitellen myös kuivat aineet ja noin puolet sulaneista vadelmista.

Pingota leivinpaperi noin 20-senttisen irtopohjavuoan pohjalle, voitele reunat margariinilla ja jauhota kaurajauhoilla. Kaada taikina vuokaan ja painele pinnalle loput vadelmat. Paista 200-asteisen uunin alaosassa 15-20 min. Tarjoa ruokavalioosi soveltuvan jäätelön kera ja nauti! :)


Lähteet:
(1) Monashin yliopiston blogi. Are all spelt products low in FODMAPs? Dr Jane Muir, 1.4.2015.
(2) Monashin yliopiston tietokanta sovelluksessa Monash Uni Low FODMAP Diet, versio 2.0.4 (päivitetty 9.8.2017). Sovellus maksullinen.

Mehevä ja makea tiikeribanaanileipä

FODMAP-ihminen: cashew-pähkinät eivät välttämättä sovellu sinulle, voit korvata ne vaikkapa  maa- tai saksanpähkinöillä :)

Arvaa mikä ruoka-aine: Sisältää suhteellisen paljon kaliumia ja magnesiumia. Makeuttaa hieman ruskeaksi rupsahtaneena kakun, paistuu herkullisiksi letuiksi kananmunan kanssa ja korvaa kananmunan vegaanisissa leivonnaisissa. Aamupalojen, yo-kirjoitusten ja turnausevästen suvereeni hallitsija.

No arvasit, banskuhan se!

giphy.com

Banaani on ehkä monikäyttöisin aines, jota kaupasta saa. Ja mikä parasta elokuun FODMAP-teemaan nähden: banaani pääsääntöisesti sopii FODMAP-ruokavaliota noudattavalle. Leivotaan siis ihanan mehevää ja helppotekoista banaanileipää!

(Mitä olikaan FODMAP? Kurkkaa edellinen kirjoitukseni)

Banaanileipä on yleensä maltillisen makea ja leipävuokaan tehtävä mehevä leivonnainen. Leiväksi kutsuminen on ehkä enemmänkin muotoon liittyvä seikka sekä ennen kaikkea tekosyy nauttia viipaleet vielä kivojen täytteiden – esimerkiksi maapähkinävoin – kera ;)

Tämä banaanileipä sisältää reilusti makeaa banaania paitsi maun vuoksi, myös siksi, että korvasin sillä reseptissä kananmunat. Resepti soveltuu siis myös vegaaneille. Puolikas banaani soseutettuna vastaa likimain yhtä kananmunaa, tämän olen oppinut Ruokakonttuurin Wilhelmiinalta.

Runsaan banaanimäärän vuoksi sokeria ei välttämättä tarvitse lisätä ollenkaan. Osa käyttämistäni banaaneista ei kuitenkaan ollut vielä ruskeapilkkuisen kypsiä, joten puoli desiä sokeria toi tähän leipään juuri sopivan määrän lisämakeutta. Banaani tekee taikinasta myös raskaan, joten kohoamisvaraa ei tarvitse jättää vuokaan paria senttiä enempää.

Ja vielä yksi huomio: Surkeassa hajamielisuudessäni ripottelin leivän pinnalle cashew-pähkinöitä, vaikka ne sisältävät runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja. Herkkävatsaisen kannattaakin käyttää niiden sijasta esimerkiksi maa-, pekaani- tai saksanpähkinöitä.

FODMAP-ihminen: cashew-pähkinät eivät välttämättä sovellu sinulle, voit korvata ne vaikkapa  maa- tai saksanpähkinöillä :)

Tiikeribanaanieipä (n. 8 palaa leipävuoassa)

5 banaania
0,5 dl rypsiöljyä
(0,5 dl sokeria)
1 dl kauramaitoa
3 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa
2 dl kaurahiutaleita
3 dl kaurajauhoa (tee sauvasekoittimella tai blenderillä kaurahiutaleista)
0,75-1 dl perunajauhoa
2,5 rkl sokeritonta tummaa kaakaojauhetta

Koristeluun:
puolikas banaani 
rouhittuja maa-, saksan- tai pekaanipähkinöitä (herkkävatsaiselle eivät välttämättä sovellu cashew't ja pistaasit)

Soseuta banaanit monitoimikoneen leikkuriterällä tai sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon rypsiöljy, (sokeri) ja kauramaito. Sekoita kuivat aineet (paitsi kaakaojauhe) keskenään ja lisää nesteeseen sekoittaen. Jaa taikina kahteen kulhoon ja sihtaa ja sekoita toiseen niistä kaakaojauhe. Kaada leipävuokaan noin puolet vaaleasta taikinasta. Lusikoi sen päälle kaakaotaikina ja peitä jälleen vaalealla taikinalla. Jätä kohoamisvaraa pari senttiä. Tee haarukalla ylösalaisia vetoja taikinan läpi, jotta kerrokset hieman sekoittuvat luoden tiikerikakun kuvion. Leikkaa puolikas banaani pystysuunnassa neljään siivuun ja asettele ne taikinan päälle samoin kuin rouhitut pähkinät. Paista 180-asteisen uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä puolisen tuntia vuoassaan ja tarjoile lämpinämä esimerkiksi kaurajäätelön tai maapähkinävoin kera :)

Kaurainen mustikkapiirakka herkkävatsaiselle

Mustikkapiirakkapäivä – se on tänään! Bongasin tämän uuden kansallisen teemapäivän leivontablogien lempparistani, Lunni leipoo -blogista. Kuinka sopivasti sattuikaan, sillä parhain mustikkapiirakka syntyy mielestäni kauraisesta murutaikinasta ja sopii siten myös blogini elokuun teeman, herkkävatsaisille sopivien herkkujen, lähtölaukaukseksi! :)

Herkkävatsainen on lavea termi, ja erilaisten vatsaoireiden sekä niiden syiden kirjo on laaja ja ennen kaikkea yksilöllinenkin. Satunnaiset vatsavaivat kuuluvat ihmisenä olemiseen, mutta kun ne alkavat rajoittaa normaalia elämää, lääkärissäkäynti on paikallaan. Tällaisten vatsavaivojen syy kannattaa aina ennen pitkää selvittää, sillä esimerkiksi keliakian diagnosoiminen hankaloituu huomattavasti, jos viljat jättää omin päin pois ruokavaliosta.

Osalla syy vatsavaivoihin on ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS, irritable bowel syndrome), johon osa potilaista saa helpotusta FODMAP-ruokavaliosta. Laillistetut ravitsemusterapeutit Leena Putkonen ja Reijo Laatikainen ovat kirjoittaneet aiheesta todella kattavasti, joten suosittelen aiheesta kiinnostuneita tutustumaan heidän kirjoituksiinsa. Tässä kuitenkin muutama kyseisistä blogeista ja tieteellisistä katsauksista kerätty seikka ärtyvästä suolesta ja FODMAP-ruokavaliosta:

IBS

• IBS on toiminnallinen vatsavaiva, jonka syytä ei täysin tunneta.
• Oireita mm. rajut vatsakivut, ilmavaivat, ummetus ja ripuli. Esiintyminen on yksilöllistä ja usein kausittaista sekä yhteydessä stressiin (aivot ja suolisto ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa).
• IBS heikentää elämänlaatua huomattavasti enemmän kuin satunnaiset normaalit vatsakivut. Se voidaan diagnosoida lääkärissä tietyin kriteerein.
• Sairauden synty on todennäköisesti monitekijäinen: vaikuttajia saattavat olla niin psyykkiset, hermostolliset, perinnölliset, ravitsemukselliset kuin hormonaalisetkin tekijät.
• IBS todetaan useammin nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ja useammin naisilla kuin miehillä. 
• Esiintyvyysarviot vaihtelevat maasta ja diagnoosikriteereistä riippuen, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ne liikkuvat noin 5–15 %:ssa väestöstä.
• Hoito tähtää oireiden helpottamiseen ja koostuu ruokavalion lisäksi muistakin elintavoista, kuten liikunnasta ja stressinhallinnasta.

FODMAP-ruokavalio

• Tutkimuksissa FODMAP-ruokavalio on vähentänyt oireita noin 75 %:lla IBS-potilaista, vaikka lisätutkimusta sen tehokkuudesta vielä tarvitaan.
• FODMAP-ruokavaliossa vähennetään paksusuolessa fermentoituvien (käyvien) lyhytketjuisten FODMAP-hiilihydraattien määrää ruokavaliossa. FODMAP tulee sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Monosaccharides And Polyols. Niiden täydellinen poistaminen ruokavaliosta ei ole tarpeellista eikä käytännössä mahdollistakaan, IBS-potilaalle rajoittaminen yleensä riittää.
• FODMAPeja ovat esimerkiksi 'ylimääräfruktoosi' tietyissä hedelmissä*, sokerialkoholit tietyissä makeutusaineissa ja kivellisissä hedelmissä, maitosokeri eli laktoosi, vehnän, rukiin ja ohran fruktaanit sekä palkokasvien galakto-oligosakkaridit. FODMAPeja on runsaasti myös esimerkiksi sienissä, sipuleissa, kaaleissa ja joissakin terveysvaikutteisissa 'vatsajogurteissa'.
• FODMAP-hiilihydraattien välttäminen tähtää vain oireiden helpottamiseen, eikä ole itsessään hyödyllistä terveille. Ruokavaliosta ei kannata karsia mitään turhaan – monet runsaasti FODMAPeja sisältävistä ruoka-aineista edistävät terveyttä ja hyödyllisen suolistobakteeriston kasvua. 
• Ruoka-aineiden soveltuvuus IBS:ssä on yksilöllistä, ja sopiva hoitoruokavalio kannattaa kartoittaa osaavan ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

*hedelmissä, joissa on olennaisesti enemmän fruktoosia kuin glukoosia. Glukoosi tehostaa fruktoosin imeytymistä.

Itselläni on joitakin yleisen herkkävatsaisuuden piirteitä, ja nekin kulkevat usein sykleissä yhdessä stressin ja liikkumattomuusjaksojen kanssa. Esimerkiksi kivelliset hedelmät aiheuttavat toisinaan oireita, mutta esimerkiksi täysjyväviljat, sipulit ja maito ovat ok. Low-FODMAP -herkutteluun soveltuvia reseptejä onkin kaivannut herkkävatsainen kaverini, joka kokee saavansa helpotusta ikäviin vatsaoireisiinsa juurikin FODMAP-ruokavaliosta. Hänen inspiroimanaan pyrin seuraavina viikkoina julkaisemaan ainakin muutaman ohjeen, jotka saattavat keskimäärin soveltua herkkävatsaiselle tavanomaisia paremmin :)

Ensimmäinen (ja mustikkapiirakkapäivän myötä varsin ajankohtainen!) resepti on helppotöinen ja aineksetkin löytyvät monelta kotoa. Se soveltunee monelle herkkävatsaiselle, sillä kaura ja etenkin 'puhdas kaura' (=muista viljoista erillään viljelty ja pakattu) usein sopivat herkästä vatsasta kärsivälle. Näin on myös banaanin ja alustavasti myös metsämustikoiden laita. Kuten sanottua, soveltuvuus on silti yksilöllistä.

Ohje sopii myös vegaaneille, kun kananmunan korvaa banaanilla ja rasvana käyttää leivontamargariinia tai öljyä – näin tein minäkin. Puolikas banaani sitoo taikinaa ja vastaa yhtä kananmunaa. Banaani tuo myös makeutta, joten reseptissä on lisättyä sokeria melko maltillisesti. Lisämakeutta annokseen saa halutessaan vaikkapa (kaura)jäätelöstä! :)

Vegaaninen kaura-mustikkapiirakka
Pohja
1,5 dl kaurajauhoja (kaurahiutaleista)
1,5 dl perunajauhoa
1 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa
0,5 dl fariinisokeria
n. 80-100 g 80 % leivontamargariinia sulatettuna (vegaanisia esim. Pirkka tai Sunnuntai)
0,5 banaania hienona soseena

Täyte ja päällysmuru
noin 5 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoa
1 sitruunan raastettu kuori
30 g öljyä (reilu 2 rkl)
0,5 banaani hienona soseena
0,5 dl fariinisokeria
1 dl kaurajauhoa
2 dl kaurahiutaleita
(tomusokeria)



Tee ensitöiksesi kaurajauhoa: surauta noin 4 dl kaurahiutaleita monitoimikoneen leikkuriterällä tai sauvasekoittimella hienoksi jauhoksi. Ota jauhoista 2,5 dl sivuun ja hyödynnä loput voidellun piirakka- tai irtopohjavuoan jauhottamiseen. Soseuta yksi banaani hienoksi soseeksi sauvasekoittimella.

Ota puolet banaanisoseesta kulhoon ja lisää sulatettu leivontamargariini sekä fariinisokeri. Sekoita keskenään pohjan kuivat aineet ja vatkaa banaani-rasva-sokeriseokseen. Painele taikina voidellun ja jauhotetun vuoan pohjalle ja reunoille.

Pyöräytä jäisiin mustikoihin pari ruokalusikallista perunajauhoa nestettä sitomaan ja kaada mustikat pohjan päälle. Raasta sitruunan kuori (hellästi, valkoista osaa ei haluta mukaan) ja ripottele sitä mustikoiden päälle. Sekoita loppu banaanisose, fariinisokeri ja öljy keskenään ja lisää kaurajauho sekä -hiutaleet. Ripottele murutaikina mustikoiden päälle ja paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Ripottele pinnalle pikkuisen tomusokeria ja tarjoa lämpimänä jäätelön kera! 

Lähteet:
-Leena Putkosen (laillistettu ravitsemusterapeutti) kotisivut, esimerkiksi
Ärtyvä suoli, (viitattu 5.8.2017).
FODMAP-ruokavalion tiivis oppikurssi, Leena Putkonen 13.7.2015
-Reijo Laatikaisen (laillistettu ravitsemusterapeutti) blogikirjoitukset, esimerkiksi
Mikä on ärtyvän suolen oireyhtymä? Pronutritionist 11.5.2011.
IBS:n ruokavaliohoito, FODMAP-hiilihydraatit (osa 2), Pronutritionist 24.5.2011
FODMAP-hiilihydraattirajoituksen toteutus ja teho (osa 3), Pronutritionist 26.5.2011.
-Weaver K, Melkus G, Henderson W. Irritable bowel syndrome. AM J Nurs 2017;117:48-55. 
-Camilleri M, Boeckxstaens G. Dietary and pharmacological treatment of abdominal pain in IBS. Gut 2017;66:966-974.

-Rao S, Yu S, Fedewa A. Systematic review: dietary fibre and FODMAP-restricted diet in the management of constipation and irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther 2015;41:1256-70.

Keskikesän mansikka-raparperibrita

Kuva: Jenni Julin.

Ahh - nyt se alkoi, kesäloma! Vasta näin illan tullen työadrenaliinit ovat hälventyneet ja ansaittu lasi viiniä on rauhoittanut ymmärtämään, että nyt tosiaan otetaan iisisti vaan. Kolme viikkoa vapaata, koska viimeksi?! Nyt on sopiva hetki katsoa vielä viikko taaksepäin juhannukseen, ja huomisesta lähtien vedetään sitten keuhkot täyteen uusia kesämuistoja.

Kesämuistot kieppuvat usein ruoan ympärillä - grillaat kavereiden kanssa, poksautat herneenpalkoja auki torilla, nuolet auringon sulattamaa jäätelöä kämmenselältä ja syöt mansikoita, kunnes maha tulee kipeäksi.

Jokunen mansikka säästyy myös kakun päälle, sen keskikesän kotoisan, jonka päälle ei tehdä kiillettä ja jonka reunoja ei pursoteta. Paistetaan ja kasataan vaan. Britakakku on juuri sellainen: sopiva yhdistelmä perinteistä kakkupohjaa, makeaa marenkia, raikasta rahkatäytettä ja kesän parasta marjaa.

Kuva: Jenni Julin.

Mansikka-raparperibritakakku
Pohja:
125 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
3 keltuaista 
1,5 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 dl maitoa

Marenki:
3 valkuaista
1,25-1,5 dl sokeria
(1 tl perunajauhoa tai maissitärkkelystä)
(1 tl sitruunanmehua)

Täyte:
2 dl kuohukermaa
1 vaniljatangon siemenet 
1/2 sitruunan raastettu kuori
1 tl vaniljasokeria
250 g rahkaa
1-1,5 dl raparperisosetta (noin. 1/4 litraa raparperikuutioita, 0,5 dl sokeria, 0,25 dl vettä. Keitä sosemaiseksi ja jäähdytä, tästä tulee hieman ylimääräistä). 
(Tarvittaessa lisää sokeria)
Mansikoita
Minttua, sitruunamelissaa tai syötäviä kukkia

Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri kuohkeaksi mössöksi (miksi aina sanotaan vaahdoksi? Ei niistä kyllä vaahtoa saa millään.) Vatkaa keltuaiset joukkoon yksi kerrallaan. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Levitä taikina voidellulla leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Voit helpottaa jämäkän taikinan levittämistä kostuttamalla käyttämäsi lastan tai sormesi.

Valmista marenki: Vatkaa valkuaiset jo hieman huippuja muodostavaksi vaahdoksi. Sekoita perunajauho sokeriin, ja vatkaa seos vähitellen valkuaisvaahtoon. Vatkailun loppupuolella lisää sitruunamehu. Perunajauho ja sitruunamehu parantavat marengin pysyvyyttä ja volyymiä, mutta hyvää tulee ilman niitäkin. Valmis marenki muodostaa huippuja eikä tipu kulhosta, vaikka kääntäisit sen ylösalaisin. Levitä marenki pohjataikinan päälle ja paista 180 asteessa uunin keskitasolla noin 20-30 min tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Jos pohja ei vaikuta kypsältä, kypsennä alatasolla vielä hetken foliolla peitettynä. 

Valmista täyte: Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi (ei kovaksi ja pöperömäiseksi asti). Notkista rahka, sekoita siihen raparperisose ja lisää kerma hiljaa vatkaten seoksen joukkoon. Raasta 1/2 sitruunan kuori ja irrota vaniljatangon siemenet, ja sekoita yhdessä vaniljasokerin kanssa täytteeseen. Leikkaa mansikat halutessasi siivuiksi tai pieniksi kuutioiksi.

Puolita jäähtynyt kakkupohja ja irrota puolikkaat varovasti leivinpaperista. Kokoa kakku esimerkiksi isoon uunivuokaan: Levitä täytettä, mansikoita ja minttua pohjapuolikkaan päälle, aseta toinen puolikas niiden päälle ja viimeistele lopuilla täytteillä.

Montako mansikkakakkua sinä olet jo tänä kesänä tehnyt – tuleeko tästä ensimmäinen? :)

Testissä: Mirror glaze cake

Älä testaa mitään uutta silloin, kun on vieraita tulossa. Tätä neuvoa en noudata koskaan, jääräpäinen kun olen. Testailen lähes aina uusia juttuja silloinkin, kun pitäisi tai olisi kiva onnistua. Välillä touhu menee tyhmänrohkeaksi ja sokea itseluottamus potkaisee takaisin kuin haulikko: sovellat reseptiä liikaa, kakku ei hyydy, täyte juoksettuu tai pohja jymähtää vuokaan.

Mutta sitten on ne onnistumiset, jolloin hermot ja ärräpäät säästyvät, ja voi todeta kokeilun kannattaneen. Esimerkiksi juhliin leipomani ensimmäinen Mirror Glaze Cake eli peilipintainen kakku onnistui, ja jopa ihan nätisti! :) Noudatinkin [melko] kuuliaisesti ohjeita, mitä nyt sokerimäärissä vähän vähensin ja käytin raparperisosetta mangososeen sijasta.

Peilikirkkaaksi hyytyvä Mirror Glaze -kuorrutus syntyy valkosuklaan, liivatteen, sokerin, glukoosisiirapin ja kondensoidun maidon yhdistelmästä. Glukoosisiirappi saattaa ostoksena tuntua oudolta, mutta koska se esiintyy lähes jokaisessa Mirror Glaze -ohjeessa, hankin sitä itsekin kiltisti parin desin kokoisen putelin. Ehkä koostumuksen kannalta on tärkeää, että seoksessa on enemmän glukoosia kuin fruktoosia? Niin tai näin, riskejä ei nyt otettu.

Ja hieno tuli! Kurkkaa käyttämäni ohje täältä, ja lukaise myös vinkkilistani läpi:

• Pääset vähemmällä, jos käytät kaupan valmista kakkupohjaa. Samaa jauho-kananmuna-sokerimössöä nekin ovat. Itse käytin kaksi valmispohjaa, enkä hyydytellyt täytettä niiden lisäämisen välillä. Ole annostelussa viisaampi kuin minä, jolla päällimmäinen pohja meinasi pilkistää täytteen alta: aseta vuoan pohjalle ensin kakkupohja, n. 1/3 täytettä, toinen kakkupohja ja lopuksi 2/3 täytettä.
• Korvasin täytteessä mangososeen raparperisoseella: 1/2 litraa raparperikuutioita, 1 dl sokeria, 0,5 dl vettä -> ainekset sekaisin, keitä kunnes raparperit hajoavat ja rakenne on sosemainen, jäähdytä, käytä vain reseptissä tarvittava 4 dl.
• Sitruunanmehun lisäksi lisämakua saa kuoresta: lisää 1 limen tai puolikkaan sitruunan kuoriraaste täytteeseen sekoittelun loppuvaiheilla. Lime sopii raparperin kanssa raikkaaseen kesäkakkuun.
• Mirror Glaze -kuorrutteessa käytin geelivärin sijaan punaista nestemäistä elintarvikeväriä. Toimii!
• Hentoisia kuvioita saa, kun värjäyksen tekee kuten tällä videolla: jaa värjäämistä vaille valmis kuorrute kahteen astiaan, tiputa toiseen väriä vain tippa tai kaksi ja toiseen taas sen verran, että väri on huomattavasti syvempi. Kaada vaaleampi kuorrute tummempaan, ja pyöräytä lusikkaa vain pari kertaa kuorrutteen läpi - ei kunnon sekoitusta. Kun kuorrute kaadetaan kakun päälle, epätasainen väri saa aikaan hienoja juovia sen pintaan. 

Meinaatko sinä leipoa juhannukseksi jotain uutta vai ottaa rennosti vaan? :)

Raparperi-mansikkapiirakka Omar-toscalla

Se on se jokakeväinen raparperirakkaus, joka taas vaivaa. Onneksi apu on ollut lähellä: raparperia on saatu niin työkavereilta kuin vanhempien naapureilta, ja pari nippua on kannettu kaupastakin. Ideoita raparperien hyödyntämiseksi on taas vaikka kuinka! Raparperitosca on niistä ensimmäinen - ja ehkä myös helpoin valmistaa :)

Toscapiirakka tai -kakku on makea klassikko, joka lienee kiertänyt suomalaisissa kahvipöydissä vähintään yhtä kauan kuin isoäitien pöytähopeat ja kakkuastiastot (nekin kuvassa). Runsas mantelikuorrutus tehdään yleensä suoraan pohjan päälle, mutta kesäversio syntyy sujauttamalla väliin runsaasti kirpeää raparperia ja raikasta mansikkaa.

Toscan sulattelin kaappiin jemmaamistani Omar-karkeista, mutta vähemmälläkin kääreiden kuorimisella ja roskamäärällä pääsee, jos toscan valmistaa perinteisesti kuten täällä. Namia tämä on joka tapauksessa!

Raparperi-mansikkapiirakka Omar-toscalla 
(pellillinen / 24 palaa)

Pohja:
150 g voita tai leivontamargariinia
4 isoa kananmunaa
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4-5 dl vehnäjauhoja (paras maku ja väri: 3,5 dl vehnä-, 1 dl spelttivehnäj.)
2 tl leivinjauhetta
1 l raparperinpaloja
0,5 l mansikanpaloja  
(raparperi ja mansikka: hieman pienemmät tilavuudet sulatettuina ja valutettuina, jos käytät pakastettuja)

Tosca:
Pussillinen Omar-makeisia (220 g)
1-2 dl kermaa
100 g mantelilastuja

Sulata rasva ja jätä jäähtymään. Vaahdota sokerit ja kananmunat, lisää hennosti sekoittaen jäähtynyt rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita mahdollisimman vähällä vatkaamisella muuhun taikinaan. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle ja ripottele raparperin- ja mansikanpalat tasaisesti päälle. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 15-20 min, kunnes pinta saa väriä.

Valmista kinuski piirakan paistuessa: Kuumenna kerma pienessä kasarissa ja sulata Omar-karkit kermaan. Ole kärsivällinen ja sekoittele koko ajan: ensin ei tapahdu mitään, sitten karkit klimppiytyvät palloksi ja lopulta sulavat kermaiseksi kinuskiksi. Kiehauta, ota levyltä ja sekoita mantelilastut sekaan. Ota piirakka uunista, levitä tosca pinnalle ja paista vielä 10-15 min uunin keskitasolla.

Painele piirakka hieman jäähtyneenä paloiksi terävällä veitsellä. Sitten vain tarjoilua varten päälle hentoinen tomusokerihuntu, tilkka vaniljakastiketta tai jäätelöä - namm! :)

Vegaaninen mango-sitruunajuustokakku

Tänään nostin pikkuruisen kesä-cocheni kytkintä Ruokakeskon pihasta viimeistä kertaa. Tai toivottavasti vain kesän viimeistä - toki haluan nähdä työporukkani vielä uudestaan. En voi käsittää, kuinka nopeasti kesä kuluttajaneuvojan pestissä kului! Nyt olo on hieman kliseisesti sanottuna haikea, mutta samalla onnellinen.

Pieni haikeus on itsestäänselvyys, kun joutuu jättämään porukan, johon on kesän mittaan kovasti tykästynyt. Onni kumpuaa siitä, että olen kesän ajan saanut haastaa itseäni välillä kiperissäkin tilanteissa ja tuntenut selvinneeni niistä kunnialla (tai ainakin hengissä). On tullut olo, että pärjään ja osaan. Ja ehkä vielä jättimäistä jäähyväistuotekassiakin hienommat kotiinviemiset ovat ne opit, joita olen kuluttajaneuvonnan ja tuotetutkimuksen konkareilta saanut.

Erityisen kiitollinen olen aivan mahtavalle esimiehelleni, jonka ansiosta kiinnostuin vegaanisesta leivonnasta. Lähtöpäivän kahvipöytään leipomassani vegaanisessa kakussa hyödynsinkin yhtä hänen antamistaan vinkeistä: soijatuorejuusto, -rahka ja -jogurtti hyytyvät paistettaessa ja korvaavat leivonnaisissa näppärästi kananmunaa.

Leipomassani mango-sitruunajuustokakussa yhdistyivät Maijan Makia -blogista napattu (joskin hieman muunnettu) paistettavan vegaanisen juustokakun perusrunko ja hiljattain somessa pyörinyt ajatus tikkataulukakusta. Makumaailman halusin koostaa syksyn tullen satokauttaan käynnistelevistä eksoottisista hedelmistä: mangosta, sitruunasta ja passiohedelmästä.

Vegaanisuus ei vienyt kakulta mitään, päinvastoin makumaailma pysyi ihanan raikkaana. Kakku hieman halkeili jäähtyessään, mutta tämä ei juuri herkuttelua haitannut - kolot peittyivät, kun kakkupalojen päälle lusikoitiin herkullista mango-passiokastiketta.

Vegaaninen mango-sitruunajuustokakku
200-220 g Digestive-keksejä
50 g vegaanista margariinia (esim. Keiju Laktoositon 70%)
2 rkl appelsiinimehua

1 prk soijatuorejuustoa (Esim. Tofutti 225 g)
n. 600 g (1 1/2 prk) soijarahkaa (Alpro Go On maustamaton)
2 kypsää mangoa
3 rkl perunajauhoa
1 sitruunan mehu ja kuori
1-1 1/4 dl sokeria
1 vaniljatangon siemenet

Kastike:
1 kypsä mango
3 kypsää (ruttuista) passiohedelmää
1 sitruunan mehu
2-4 rkl vettä
3 rkl sokeria




Valmista pohja murskaamalla keksit ja sekoittamalla niiden joukkoon margariini sekä appelsiinimehu. Pingota leivinpaperi irotohjavuoan (halk. 20 cm) pohjalle ja sivele reunat rasvalla. Painele muruseos vuokaan.

Kuori, leikkaa ja soseuta mangot tasaiseksi soseeksi. Notkista toisessa kulhossa soijatuorejuusto ja sekoita siihen 2/3 soijarahkasta sekä osa muista aineista: vaniljansiemenet, puolikkaan sitruunan mehu ja kuori, 2 rkl perunajauhoista ja makusi mukainen määrä sokeria. Jaa seos kahteen kulhoon, ja sekoita toisen kulhon seokseen mangosose. Lisää jäljelle jääneeseen seokseen loppu soijarahka, perunajauho, toisen sitruunanpuolikkaan mehu ja kuori sekä tarvittaessa vielä ripaus sokeria. 

Kaada seoksia vuorotellen vuoan keskelle siten, että vähitellen syntyy tikkataulua muistuttavia sisäkkäisiä renkaita. Paista kakkua aluksi n. 20 min 175 asteessa uunin keskitasolla. Laske uunin lämpö 150 asteeseen ja laita kakku uunin alatasolle. Jälkimmäisessä vaiheessa sopiva paistoaika riippuu uunista: itse paistoin vielä noin 30 min + n. 10 min siten, että kiilasin uunin luukun auki puisella lastalla (kosteus haihtuu tehokkaammin). Kakku on valmis, kun se ei heiluteltaessa enää hylly, vaan vain hieman tutisee. Ota kakku uunista ja anna jäähtyä rauhassa noin puoli tuntia, ennen kuin irrotat vuoan varovasti lastan avulla. Seisota jääkaapissa yön yli, maku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Valmista kastike kakun kaveriksi joko tuoreversiona tai nopeasti hellalla kiehauttaen: kuori, pilko ja soseuta yksi mango. Lisää muut ainekset ja sekoita tasaiseksi, itse myös kiehautin hillomaisemman rakenteen saadakseni. Purkita, jäähdytä ja tarjoile kakun kanssa seuraavana päivänä.

Omena-inkivääripuustit

Blogini nimi konkretisoituu juuri näihin aamuihin. Niihin, joina herättäjänä on puhelimen sijasta valo, aamupalana puuron sijasta pulla. Arki on arvokasta ja puurokin lemppariani, mutta suorittajapersoonana tunnustan rauhoittuvani kunnolla vasta, kun päivällä ei ole päämäärää.

Idean omena-inkivääripuusteista sain jo perjantai-iltana omenaa rouskutellessani. Syöjiäkin oli tiedossa, sillä vieraita oli tulossa lauantai-iltapäiväksi. Laitoin pullataikinan alulle kylmällä nesteellä ja kuivahiivalla (ks. vinkit esim. täältä) ja annoin sen kohota jääkaapissa yön yli. Raastoin omenat ja inkiväärit valmiiksi. Aamulla sainkin kieriskellä kiireettömyydessä, sillä pullataikina tarvitsi enää kaulia, täyttää, kohottaa ja paistaa. Aktiivista tekemistä tämä vaati noin 30 minuuttia.

Näiden pullien väliin raastettava kotimainen vihreä omena hilloutuu yhdessä kanelin, sokerin ja inkiväärin kanssa sopivan mausteiseksi mutta raikkaaksi täytteeksi. Tuoksu on huumaava. Kylkeen kuppi (kulhollinen) teetä, päivän uutiset auki, ja aamutunnit on tuhlattu mitä parhaimmalla tavalla.

Puusteja varten tarvitaan siis pullataikinaa. Pullataikinaohjetta lienee turha tähän kirjoittaa, se on jokaisen vehnäjauhopussin kyljessä. Jos pussi on kuitenkin nakattu roskiin ja jauhot säilytysastiaan, voit kurkata ohjeen esimerkiksi Valion tai Myllyn Parhaan sivuilta. Myllyn Parhaalla ohjeen alussa on pitkä sepustus, mutta se sisältää hyviä vinkkejä.

Ainakin on hyvä muistaa:
- Maidon voi korvata vedellä
- Kananmunan voi jättää pois tai korvata 1/2 dl:lla soijajogurttia tai omenasosetta. Nekin mehevöittävät taikinaa, eikä kananmunaa tai sitä korvaavaa ainesosaa tarvita välttämättä laisinkaan. Halutessaan pullat voi myös voidella kananmunan sijasta soijajogurtilla.
- Puolen litran puustitaikinaan sokeria ei tarvita kuin 1 dl, sillä sitä ripotellaan puustin väliin kuitenkin.
- Jauhoja ei välttämättä tarvita aina mainittua määrää, sillä jauhojen tuoreus ja karkeusaste vaikuttavat niiden nesteensitomiskykyyn huomattavasti. Taikina on hyvää kohotettavaksi, kun se vaivattaessa irtoaa jo alustastaan mutta on vielä notkeaa ja löysähköä. 
- Pullataikinan voi kohottaa yön yli, jos käyttää kylmää nestettä sekä kuivahiivaa ja vaivaa taikinaa hyvin ennen kohotusta.
- Pullataikinaa voi valmistaa täyden annoksen (nestettä 0,5 l) ja leipoa esimerkiksi vain puolet puusteiksi ja puolet pulliksi. Itse puolitin taikinan ainesten määrän, sillä tästäkin määrästä tuli jo pari pellillistä puusteja.

Puustit kannattaa kiertää vähän tiukemmalle, jotta ei tule tuollaisia holvikaaria..

Omena-inkivääripuustit n. 25-30 pientä puustia, 2 pellillistä
puoli annosta pullataikinaa (nestettä 2 1/2 dl jne.)
n. 50 g sulatettua voita tai margariinia 
kanelia
sokeria
n. 3-4 dl kotimaista vihreää omenaa raasteena 
n. 2,5 cm pala tuoretta inkivääriä raastettuna
tilkka sitruunanmehua

Valmista pullataikina. Raasta omena sekä inkivääri. Omena kannattaa raastaa tavallisen raastimen suurimmilla rei'illä, inkiväärissä kannattaa käyttää terävämpää ja pienireikäisempää raastinta. Purista puolikkaan sitruunan mehu omenaraasteen joukkoon makua kirkastamaan. Omena- ja inkivääriraasteet kannattaa pitää erillään, jotta molempia pystyy levittämään tasaisesti pullataikinalle.

Vaivaa kohonneesta pullataikinasta ilmakuplat pois. Painele ja kauli se jauhotetulla alustalla suorakaiteen muotoiseksi levyksi (n. 30 x 45-50 cm). Levitä levylle tasaisesti sula rasva ja ripota tasaisesti sokeria sekä runsaasti kanelia. Levitä levylle tasaisesti myös omena- ja inkivääriraasteet. 

Jotta saat aikaiseksi pieniä puusteja, puolita levy taikinapyörällä tai veitsellä kahtia pitkän sivun suuntaisesti (lyhyeltä lyhyelle sivulle). Kääri molemmat puolikkaat puolituskohdasta reunoille päin tiiviiksi rulliksi. Siivuta rullat vinottain (ks. kuva vas.) puusteiksi, käännä puustin kapeampi sivu ylöspäin ja paina se jauhoon kastetulla sormella pullan sisään. Nostele puustit väljästi uunipelleille ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 12 minuuttia tai kunnes pullat ovat pohjistaan ruskeita.

Mehevät mustaherukka-suklaacookiet

Marja-aikana sykkeeni on paria tahtia tavallista kiivaampi. Ihan pari läpätystä liikaa. Toimintavalmius on jatkuva: autossani on kumisaappaat ja Marjukat, tuulitakki ja ämpärit. Pinkki pipo, joustavat housut, hyttysmyrkky.

Mustikka-aika on mennyt onnellisessa sumussa, eivätkä viime viikkojen mustikkapannacotat, rukiiset mustikkataskut ja mustikkajäädykkeet ole ennättäneet blogiin saakka. Parissa viikossa vimmakin on jo ehtinyt vaihtua toiseksi: mustikasta mustaherukkaan. Kun sain haltuuni puoli ämpärillistä täydellisiä, kiiltävänpulleita mustaherukoita, oli jo korkea aika kirjoittaa leipomuksistani tännekin.

Mustaherukan kanssa harva asia toimii yhtä hyvin kuin tumma suklaa. Logiikka on tietysti selvä: kaksi tummaa, täyteläistä ja hieman kipakkaa yhdessä. Liitto toteutuu mielestäni hyvin näissä mustaherukka-suklaacookieissa, jotka banaanin ja soijajogurtin mehevöittäminä muistuttavat ehkä enemmän brownieita kuin cookieita. Näitä helppotekoisia herkkuja tein opiskelukavereilleni, ja joukossamme olleen vegaanin huomioidakseni jätin munat ja maitotuotteet kauppaan.

Mustaherukka-suklaacookiet n. 35+ kpl

175 g leivontamargariinia (ks. vegaaneille sopivat)

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

2 (isohkoa) banaania

3/4 – 1 dl maustamatonta soijajogurttia

3 1/2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl kaurahiutaleita

4 rkl sokeritonta kaakaojauhetta

3/4 tl soodaa

1tl kanelia

150-160 g väh. 70 % suklaata (ks. vegaaneille sopivat)

mustaherukoita

Uuni lämpiämään 175 asteeseen. Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokerit. Muussaa banaani sauvasekoittimella ja sekoita soijajogurtin kanssa sokeri-rasvaseokseen. Yhdistä kuivat ainekset ja sekoita ne vähitellen taikinaan. Rouhi suklaa haluamasi kokoisiksi paloiksi ja kääntele taikinan joukkoon. 

Nostele taikinasta uunipellille leivinpaperin päälle n. 1 rkl kokoisia palleroita. Nämä eivät leviä kovin paljoa, joten taputa ja muotoile keksit kostutetuin sormin hieman litteämmiksi. Paina mustaherukoita keksien pinnalle. Paista 175 asteisessa uunissa noin 15-20 min tai niin kauan, että cookie irtoaa kokonaisena leivinpaperista haarukalla nostettaessa.

Seuraavaksi haikailen mustaherukan lehtien perään, sillä mieleni tekee ihanaa Louhisaaren juomaa! 8)

Galette raparperista ja päärynästä

Raparperista ei kerta kaikkiaan saa tarpeekseen. Sitä pitää hamstrata kaupasta ja kaikilta sitä tarjoavien pihapalstoilta kunnes syli ja pakkanen ovat täynnä. Sitä on täysin aseeton, kun joku kysyy: "meillä on yllin kyllin, otatko muutaman varren?". No kiitos, tottakai otan. Teen mehua, hilloketta, sosetta, piirakkaa, pavlovaa ja smoothieta. Jos en muuta keksi, palastelen pakkaseen talvisten aamu- ja välipalojen piristäjäksi. Auta armias, jos joskus saan ihan oman pihapläntin. Siellä kasvaa paljon raparperia, se on saletti.

Nykyisen raparperin rakkauteni huomioiden oli huvittavaa, kun edellisen raparperipostauksen julkaistuani kummitätini muistutti, että pikkutyttönä inhosin raparperia. Siis inhosin. Mutta maku muuttuu, luojan kiitos. Nykyisin entistä raparperin ylenkatsojaa rauhoittaa tieto siitä, ettei kauniita punertavia varsia ole jätetty puskiin puutumaan. Kaikki kirpsakka herkku on kerätty ajoissa talteen. Ja vaikka satoa tulee vielä pitkin kesää, paras aika on nyt: kuori on ohuimmillaan, maku parhaimmillaan ja raparperiherkkujen kaipuu talven jälkeen suurimmillaan.

Minä siis rakastan raparperia, mutta mitä raparperi rakastaa? Kanelia ja vaniljaa. Tämän jo tiesimmekin. Mutta sattumalta löysin raparperille myös uuden, kivan makuparin: päärynän. Se nökötti hedelmävadilla ihan yksin, kun aloin leipomaan. Oli kenties jäänyt hedelmistä ainoaksi, jota ei kuluneella työviikolla oltu napattu evääksi. Säälistä päärynä sai piirakassa sivuroolin, joka yllätyksekseni osoittautui miltei Oscarin arvoiseksi – päärynä täydensi raparperin makua paremmin kuin hyvin! Fariinisokerissa pyöräyttämäni päärynäkuutiot muhivat kanelihunnun ja raparperinvarsien alla kuin karkiksi sitruunankuoren pitäessä huolta raikkaudesta.

Hyväntahtoisimmat kutsuisivat tekelettäni galetteksi. Sellainen sen oli tarkoitus ollakin – ohueen taikinakuoreen peitelty simppeli torttu – mutta kuvista näkyy, ettei kaikki mennyt ihan kuin Strömsössä. Kardinaalimokani oli se, että kaulin taikinan jauhotetulle pöydälle. Taikina tarttui liiassa kosteudessaan pöytään, koska olin väriä ja makua saadakseni korvannut osan vehnäjauhoista niitä karkeammilla täysjyväruisjauhoilla. Lopputuloksena oli paistinlastoilla leivinpaperille räpelletty kasa, josta paikkailtiin jotakin galetten tapaista. Taikina kannattaakin kaulita suoraan leivinpaperille, jonka alle voi laittaa kostean liinan pitämään paperin paikoillaan.

Onneksi galette on helppo leivonnainen, joka saa olla hieman rustiikki ja epätäydellinen. Omakin tekeleeni oli kaikessa epätäydellisyydessään lopulta ihan suloinen ja ainakin todella hyvän makuinen! Enkä muuten lupaa, että tämäkään olisi kesän viimeinen raparperiresepti. Vielä syntyy ainakin suosikkini raparperi-mansikka -Brita, ja haluaisinpa kokeilla raparperia myös kalan "kypsyttämisessä" – cevichen tyyliin.

Galette raparperista ja päärynästä (6–7 annosta)
2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl täysjyväruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
100 g voita
1–2 rkl kylmää vettä

1–2 päärynää pieneksi kuutitoituna
6–7 raparperinvartta (n. 20 cm)
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl perunajauhoa, maissitärkkelystä tai vehnäjauhoa
1/2 + 1/2 dl fariinisokeria (tavallinenkin käy)
kananmunan valkuaista voiteluun

Kastikkeeksi pakastemansikkaa ja loraus sitruunanmehua
Kylkeen vaniljajätskiä

Yhdistä kuivat aineet sokereineen päivineen. Kuutioi voi ja nypi kuivien aineiden sekaan. Jos taikina ei ole vielä murumaista, lisää hieman jauhoa. Lisää vettä ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes taikinasta saa muotoiltua pallon. Kiedo taikinapallo kelmuun ja laita jääkaapin kylmimpään osaan (yleensä alahylly) noin tunniksi. Voit litistää pakkausta hieman, niin suurempi pinta-ala altistuu kylmälle.

Kuori ja kuutioi päärynä. Pyörittele kuutiot 1/2 dl:ssa fariinisokeria. Pese ja siisti raparperinvarret, alkukesästä niitä ei välttämättä tarvitse kuoria. Laita pöydälle kostea, nihkeä liina ja sen päälle leivinpaperi. Ripottele leivinpaperille jauhoja. Ota taikina jääkaapista ja notkista sitä hieman käsin. Levitä taikina käsin ja kauliten pyöreäksi levyksi, paksuus noin 0,5 cm. 

Haarukoi päärynäkuutiot levyn keskelle, levitä päälle sitruunankuorta ja ruokalusikallinen hienojakoista jauhoa imeyttämään ylimääräistä nestettä. Lado raparperinvarret päärynöiden päälle. Levitä loppu fariinisokeri ja sitruunankuoriraaste raparperien päälle. Käännä reunat paistinlastojen avulla raparperinpäiden peitoksi ja voitele reunat esimerkiksi kananmunan valkuaisella. Paista torttua 200 asteessa noin puoli tuntia, kunnes reunat ovat kauniin ruskeat.

Sisar hento sitruunainen

Tänä sunnuntaina vanhempani olivat kylässä ja mielemme teki jotakin raikasta hyvää. Kaupassa sitruunan satokaudesta kertovia julisteita katsellessani ajatuksiin juolahti sitruuna-marenkipiirakka, ja sinne se jäi: tätä keväistä ja (rakenteeltaan) keveää herkkua oli pakko saada.

Leivonnasta erityisen hauskaa teki se, että keittiössä hääräsi myös isäni – innokas ja pedantti kotikokki, jolta yksikään MasterChef Australia -jakso ei jää katsomatta. Yhteispelinä syntynyt piirakka olikin pitkän vuoropuhelun, opiskelun ja optimoinnin tulosta.

Piirakassa yhdistyivät sekä Maku-lehden että googlesta löytämäni Mallan Maailma -blogin reseptiikka. Omia päähänpistojamme olivat maukkaampi, kauraa sisältävä pohja, marenkiin lisätty happo ja tärkkelys sekä piirakan päälle paahdetut pähkinät. Lopputulos oli mukava yhdistelmä hapanta ja makeaa. Sitruuna-marenkipiirakka sopii mainiosti myös vappupöytään!

Sitruuna-marenkipiirakka

Pohja:
100 g voita
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurajauhoja (surauta kaurahiutaleista monitoimikoneessa)
1/4 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1 rkl (15 ml) kylmää vettä

Sitruunakiisseli:
2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
1 dl sokeria
4 dl vettä
4 huoneenlämpöistä keltuaista 
4 rkl perunajauhoja (myös esim. maissi- tai ohratärkkelys käyvät)
1-2 rkl voita

Marenki
4 huoneenlämpöistä valkuaista
1 1/4 dl tomusokeria (myös taloussokeri käy)
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua

Voitele 28-senttinen piirakkavuoka ja jauhota se kaurajauhoilla. Yhdistä pohjan jauhot, suola ja sokeri. Nypi sekaan kylmä, paloiteltu voi. Lisää massaan kylmä vesi ja työstä ripeästi taikinaksi. Mitä nopeampi olet pohjan ainesten vaivaamisessa, sitä viileämpänä ne pysyvät ja sitä vähemmän massa tarttuu sormiin vuokaan paineltaessa. Painele taikinaa hellästi vuoan keskeltä sen reunoille. Itse tarvitsin hiukan vehnäjauhoa sormenpäihin, sillä massa oli hiukan tahmeampaa korvattuani osan vehnäjauhoista kauralla. Pistele pohjaan vielä reikiä haarukalla ja paista sitä noin 15–20 min 200 asteessa uunin keskitasolla. Ole tarkkana, kaura ruskistuu herkästi. Kun otat pohjan ulos, laske uunin lämpötila 175 asteeseen.

Riko ja erottele kananmunat: keltuaiset suoraan kattilaan ja valkuaiset kuivaan metalliseen tai lasiseen kulhoon (muovisessa saattaa olla rasvajäämiä, jotka pilaavat marengin). Lisää keltuaisten joukkoon muut kiisselin ainekset ja hämmennä hellalla keskilämmöllä kunnes seos sakenee. Jos kiisseli joutuu odottamaan vuokaan pääsyään, voit ripsauttaa pinnalle hiukan sokeria. Näin kiisseliin ei muodostu kuorta.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita perunajauho tomusokerin joukkoon ja vatkaa seos vähän kerrallaan valkuaisvaahtoon. Lisää sitruunamehu vatkailun loppupuolella. Sitruunan happo vahvistaa marengin rakennetta ja perunatärkkelys ehkäisee sen vetisyyttä. Nämä ainekset eivät kuitenkaan ole ihan välttämättömiä, hyvää tulee ilmankin. Valmiin marengin tunnistat sen kiillosta, nostetuttujen huippujen pysyvyydestä sekä siitä, että säästyt sotkulta kääntäessäsi kulhon ylösalaisin.

Kaada sitruunakiisseli hieman jäähtyneelle piirakkapohjalle. Kaavi marenki kiisselin päälle ja muotoile haluamallasi tavalla. Kärsivällisempi leipuri levittää ensin ohuen kerroksen ja pursottaa pikkusievät ruusukkeet päälle (onnistuu paremmin suuremmalla marenkimassalla), mutta itse pidän suurpiirteisemmästä "lätkäisytyylistä". Paista 175-asteisen uunin keskitasolla, kunnes marenki on kauniin kullanruskeaa.

Ripottele paahdetut pähkinät uunista tulleen piirakan pinnalle ja anna herkun jäähtyä ennen tarjoilua. Marenki haluaa hengittää – älä jäähdytä sitä jääkaappissa tai peitä sitä kuvulla.

Mukavaa alkuviikkoa! :)
Hannele

P.S. Puristetuista sitruunoista on vielä moneksi. Ruokatahroja mikrossa? Voit upottaa sitruunanpuolikkaan jämät kupilliseen vettä ja kuumentaa cocktailia muutaman minuutin mikrossa täydellä teholla (ilman kupua). Höyrystynyt sitruunavesi helpottaa sisäpintojen puhtaaksi pyyhkimistä. Voit myös hangata metallista tiskipöytää ja -altaita sitruunan leikkuupinnoilla ja huuhdella pinnat vedellä kiiltäviksi, sillä sitruunahappo nappaa rasvat mennessään.