lauantai 29. lokakuuta 2016

Pauliinan juhlakakku: Puolukkamoussea ja rommikinuskia

Huhhuh! Viimeisinä viikkoina allekirjoittanutta on viety kuin jollaa avomerellä. Tukka putkella viipottamisen tuloksena on kuitenkin syntynyt kivoja ja jännittäviä juttuja, yhtenä niistä ystäväni Pauliinan valmistujaisjuhlat viikko takaperin. Näitä vegaanisia juhlia varten testailin jo kesällä parit kakkukandidaatit (suklaa ja mango). Sittemmin kehittelin vielä syksyisen puolukkamoussekakun, jonka päivänsankari valitsi parhaimmaksi. Olin vahvasti samaa mieltä, ja juhlissa tarjoiltiinkin kauniin kanervaista kakkua.


Tämä vegegeelillä ja hyytelösokerilla hyydytettävä kakku oli nappivalinta makunsa puolesta: moussen kermaisuus ja makeus veivät makeannälän siinä missä muutkin kakut, mutta syksyisen puolukan pieni karvaus loi arvokkaan juhlatunnelman. Lälly perusmansikka tähän ei olisi pystynyt – nyt haettiin veret seisauttavaa kuningatarta, ei ylimakeaa prinsessaa. Kirpeyden vastapariksi palalle valutettiin lusikallinen kinuskia, jossa oli sopiva naukku tummaa rommia.

Se (itselleni aika suuri) miinus oli rakenne. Kakut pysyivät kyllä kasassa ja niistä sai leikattua paloja, mutta ennemmin lusikoitavia kuin juustokakkumaisen haarukoitavia. Lopputulos oli liian löysä, hyvin moussemainen niin kuin muissa blogeissa varoiteltiinkin. Liivatetta korvaava kasviperäinen Vegegel ei joko ollut oikea valinta kakkuun, jossa kaikkia aineksia ei kuumenneta yhdessä sen kanssa, tai sitten käytin sitä liian pienen määrän suhteessa marjojen ja nesteen tilavuuteen. Kakut hyytyivät jääkaapissa kaksi yötä, joten liian lyhyestä hyytymisajasta tuskin lienee ollut kyse. Kummallisinta oli, että viikkoa ennen juhlia tekemäni testikakku onnistui melkein paremmin kuin juhlapäiväksi valmistetut, vaikka pidin reseptin samana.


Rakenteen epätäydellisyydestä huolimatta kakut maistuivat juhlavieraille ja päivänsankari oli tyytyväinen. Pienen pettymyksen jälkeen ymmärsin sen itsekin: mielummin hyvää kuin rakenteeltaan täydellistä! Pieni kotikutoisuus tuskin haittasi ketään – halusimmehan Pauliinan kanssa toteuttaa juhlat ihan itse. Siinä onnistuimme mielestäni hienosti, ahkerien apureiden avulla.

Resepti vaatii vielä hieman kehittelyä, mutta julkaisen sen täällä nyt kuitenkin. Ns. "kotioloihin" tai sunnuntaijälkkäriksi kakku soveltuu vallan mainiosti jo näinkin. Ehkä ensi kerralla kokeilen vielä leväpohjaista agar-agaria tai kookosöljyä vegekakun hyydyttäjinä napakamman rakenteen saavuttaakseni..


Vegaaninen puolukkahyydykekakku
pohja:
220 g Digestive-keksejä (esim. LU tai Pirkka)
75 g vegaanista margariinia (esim. tumm.sininen Keiju)

täyte:
soijavispiä 2 dl
soijarahkaa 400 g (Alpro Go On) (jos käytät soijajogurttia, se kannattaa valuttaa)
soijatuorejuustoa 225 g (Tofutti)
1/2 sitruunan mehu ja kuori
1 vaniljatangon siemenet
1 dl sokeria

400 g puolukoita (pakaste)
1/2 dl vettä
4 pss vegegeeliä (1 pakkaus)
150 g hyytelö-marmeladisokeria




kinuski:
2 dl soija- tai kauravispiä
2 dl fariinisokeria
2 tl tummaa rommia

Ota puolukat huoneenlämpöön sulamaan.

Valmista pohja: Murskaa keksit ja sekoita sula margariini niiden joukkoon. Painele leivinpaperilla pohjustetun irtopohjavuoan pohjalle.

Notkista ja sekoita isossa kulhossa soijarahka ja -tuorejuusto. Sekoita joukkoon myös vaniljatangon kaavitut siemenet, sitruunan puristettu mehu ja -kuori sekä sokeri. Vatkaa soijakerma napakaksi vaahdoksi ja yhdistä käännellen soijatuorejuustomassaan. Laita seos hetkeksi jääkaappiin odottamaan.

Kaada puolukat ja 1/2 dl vettä korkeareunaiseen astiaan ja soseuta sauvasekoittimella. Sekoita vegegel-jauhe (4 pss) 150 grammaan marmeladi-hyytelösokeria – sokeriin sekoittaminen vähentää paakkuuntumiriskiä. Kaada kattilaan puolukkasose sekä sokeri-vegegel -seos ja kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Sekoittele vähän väliä, jotta vegegel ei paakkuunu. Anna seoksen kiehahtaa ja ota levyltä.  Älä aikaile, vaan kaada kuuma puolukkaseos vähän kerrallaan soijatuorejuustoseokseen koko ajan kevyesti vatkaten. Vatkaa, kunnes seokset ovat yhdistyneet ja väri on yhtenäinen, ja kaada massa irtopohjavuokaan keksipohjan päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään yön yli, mielellään vuorokauden. 

Voit tarjota kinuskin kakun kanssa joko kylmänä tai lämpimänä. Valmista se näin: Kuumenna ainekset pienessä kasarissa hitaasti kiehuviksi ja anna kiehua noin 5-10 min koko ajan sekoitellen. Rommin määrää voi säätää mielensä mukaan. Purkita jääkaappiin tai tarjoa juoksevampana ja lämpöisenä heti.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Kuinka oli maanantai ja kuinka herkkuvanukas vei sen pois

Ystävät hyvät, tänään oli klassinen maanantai. Sellainen, kun kello ei herätä, takki jää oven väliin, kahvi loiskahtaa kupista syliin ja tietokone omine ongelmineen päättää puolestasi, että teet työtehtävät toiste. Täytyy myöntää, että tällä kertaa ATK vei ensimmäisen erän. Kahdeksan tunnin väsytystaistelun jälkeen vetäydyin kotiin nuolemaan henkisiä haavojani.
Pikku-Britannian Carol Beer ja fiilikset. Kuva: imgur.com
Syy miksi halusin jakaa fiilikseni teille oli se, mikä (jo vähän) piristi: jääkaapissa odottanut, aiemmin tehty lempparivälipala! Nyt puhutaan välipalojen aatelista: tämä arkiherkku pyöräytetään pelkästä hedelmästä ja kaakaojauheesta, eikä se ole lisättyä sokeria nähnytkään. Banaani tuo makeuden, avokado kermaisuuden ja kaakao ripauksen suklaisuutta ja kitkeryyttä. Ja kyseessä ei ole mikään hampaat-irvessä-melkein-yhtä-hyvää -korvike tai wannabe-suklaamousse. Tämä on ihan oma, hyvä settinsä. 

Tässäkin kuvassa banskut ovat vielä ihan liian ei-rupsahtaneita! Anna niiden pilkuttua ja ruskettua rauhassa, niin saat moussesta mukavan makeaa :)

Kyseistä tai ainakin montaa sen kaltaista herkkua ovat hehkuttaneet somessa jo monet ennen minua ja minäkin jo ennen blogin syntyä. Trendejä tulee ja menee, mutta omassa repertuaarissani tämä herkku on kyllä vakiinnuttanut asemansa. Tässä siis resepti vielä teidänkin tulevien maanantaidenne varalta:

Lännen nopein herkkuvanukas (kahdelle)
2 ruskeapilkullista banaania
1 - 1 1/2 kypsää avokadoa.
2-3 tl sokeritonta kaakaojauhetta 
koristeluun marjoja ja pähkinöitä

Laita kaikki ainekset monitoimilaitteen kulhoon ja anna massan käydä sileäksi mousseksi. Kaavi kippoon, koristele ja nautiskele.

PS. Huomenna palaan tietokoneen äärelle entistä ehompana, ja sitten pääteparkaa viedään 6-0. Minä nimittäin soitan helpdeskiin! Uudestaan!! Ja nyt lähden hakemaan lisää kierroksia salilta, hyvää illanjatkoa.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Kaalilaatikko Härkiksellä, latva-artisokalla ja puolukoilla


Jos haluat haluat vain kaalilaatikkoa, skippaa proosaosuus ja siirry suoraan lopun reseptiin, sillä innostuin kasvisruoka-aiheesta aika pitkästi.. :)

Kasvisruoka ja erityisesti kasviproteiini ovat hyvää vauhtia valtaamassa suomalaisten lautasia. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat pullollaan kasvisreseptejä ja kauppoihin perustetaan vegehyllyjä. Ihmisten innostuksesta ja uteliaisuudesta kertoo myös esimerkiksi kuluneen viikon uutisointi siitä, kuinka Härkiksen myynti on S-ketjun kaupoissa jo ohittanut broilerin paistisuikaleet. Taannoin saimme lukea myös, kuinka Paulig osti enemmistön nyhtökauraa valmistavasta Gold & Green Foodsista. Tämä lupailee suurempaa tuotantokapasiteettia ja sitä kautta supersuositun nyhtiksen parempaa saatavuutta kaupassa.

Kasvisruoan ystävänä en voisi olla vegen kasvavasta suosiosta iloisempi, sillä kasvisruoalla on pitkään ollut tylsä klangi ja kasvissyönti on nähty vaihtoehtoporukoiden turhana puuhasteluna. Nykyinen positiivinen trendi kuitenkin vienee ihmisten ajattelua hiljalleen siihen suuntaan, että kasvisruokakin on vain ruokaa, ei erityisruokaa. Samalla sipsikaljavegaanit, vihisbuumit ja vegaaniset lippakioskit muistuttavat että kasvisruoankaan ei aina tarvitse olla superterveellistä – silläkin voi mässäillä rasvaiset ähkyt siinä missä makkaraperunoillakin.

Ruoan terveellisyys onkin suhteellinen käsite. Yksittäistä ruokaa ei ole mielekästä tuomita terveelliseksi tai epäterveelliseksi, sillä kysymys on kokonaisuudesta: ruokavaliosta pitkällä aikavälillä. Toki toisinaan tuntuu, että munkki menee suoraan vasempaan reiteen tai ravintolassa kauhistellaan, että voi kamala, tässä on nyt sydänkohtaus lautasella. Syyllistyn tähän rituaaliin toisinaan itsekin. Silti tulee muistaa, että kun pääsääntöisesti syö fiksusti, viikkoihin ja päiviin mahtuu myös suklaata ja pullaa.

Runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö on väestötutkimusten mukaan riskiä lisäävä tekijä esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle ja ruoansulatuskanavan syöville (hyvä, vielä relevantti yhteenveto täällä). Terveyden nimissä lihastakaan ei silti tarvitse täysin kieltäytyä, ja totaalikieltäytymisen taustalla ovatkin usein myös eettiset ja ekologiset syyt. Kohtuullinen punaisen lihan käyttö (kypsänä enintään 0,5 kg viikossa) on ravitsemussuositustenkin mukaan ok. Suomalaisten lihansyönti on kuitenkin kasvavan elintason mukana reilusti tuplaantunut 50-luvulta nykypäivään. Suomalaisilla naisilla kypsän naudan- ja sianlihan sekä makkaroiden kulutus oli Finravinto 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella keskimäärin 399 g/vk*. Miehillä vastaava luku oli 749 g/vk. Näissä luvuissa mukana eivät ole esimerkiksi lampaanliha, riista ja sisäelimet, jotka nekin kuuluvat suosituksen piiriin. Luvuista kuitenkin jo huomaa, että etenkin miehillä on mistä vähentää.

Muutosta siis tarvitaan, mutta sen tiellä on usein liian jyrkkä ajattelu: usein ajatellaan, että jotta saa terveyshyödyt, pitäisi jättää liha kokonaan tai ryhtyä kasvissyöjäksi. Tällainen ehdottomuus on monelle lannistavaa. Uusi kasvisruokainnostus sen sijaan herättelee kokeilemaan, korvaamaan osittain – jättämään esimerkiksi ns. "maanantaijauhelihan". Omassa ja monien tuttujeni ruokavaliossa liha on juhlaruoka: ravintolapihvi, kylässä tarjottu karjalanpaisti. Näkisinkin mielelläni, että lihaa ostettaisiin harvemmin ja siitä maksettaisiin tuottajalle parempi hinta. Ne maanantaipyörykät ja -pihvit voi pyöräyttää vaikka Härkiksestä, nyhtiksestä, Oumph!sta, soijarouheesta, pavuista, kikherneistä tai mistä nyt ikinä keksii :)

*Lähde: Ovaskainen M-L ,Tapanainen H,  Raulio S, Männistö S ym. Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007–2012. Suomen Lääkärilehti 2014; 69: 1067-1072a

Sitten siihen reseptiin: sunnuntaina ehtii vähän enemmän, joten satsaa hieman aikaasi vaikka tähän Maku.fi-reseptistä muokattuun täyteläiseen vegekaalilaatikkoon. Härkis sopii siihen paremmin kuin hyvin, ja edelliseltä illalta jäänyt latva-artisokan pohja sekä lisukepuolukat tukevat kaalin omaa täyteläistä makua. Reseptin voi halutessaan toki toteuttaa myös ilman artisokkaa.

Kaalilaatikko Härkiksellä, latva-artisokalla ja puolukoilla
1 1/2 dl puuroriisiä
1/2 tl suolaa
4 dl vettä
2 sipulia
1 latva-artisokan pohja
1 rkl ruokaöljyä
2 tl sitruunan mehua
250 g Härkistä
n. 800 g keräkaalia
1 tl meiramia tai timjamia
1 rkl ruokaöljyä
1 rkl tummaa siirappia
4 dl kasvislientä

päälle korppujauhoa ja margariini- tai voikuutioita 
lisukkeeksi puolukoita

Ennen kuin pääset käsiksi latva-artisokan herkulliseen pohjaan, tarjoile kukinnon lehtien tyvet illanistujaisissa Ruokakonttuuri-blogin mahtavan ja helpon vegemajoneesin kera (artisokan valmistusohjeet täällä, majoneesiresepti täällä). 
Keitä riisi kypsäksi suolalla maustetussa vedessä ja valuta vesi pois. Kuumenna ruokaöljy pannulla. Kuutioi sipulit ja irrota latva-artisokan lehtien alta paljastuva "karvainen" osuus nyhtämällä. Se irtoaa helposti. Kuutioi jäljelle jäänyt pohja ja lisää se yhdessä sipulien kanssa pannulle. Pirskota latva-artisokan päälle sitruunamehu. Anna sipuleiden ja artisokan palasten kuullottua hetki, ja lisää sitten Härkis. Painele suuria palasia pienemmiksi ja anna rapsakoitua hetki pannulla. Mausta ripauksella suolaa, pippuria (huom! Härkiksessä on jo hieman pippuria itsessään) ja meiramia.

Leikkaa kaali sopivan kokoisiksi suikaleiksi. Kuumenna ruokaöljy isossa padassa ja lisää kaalinpalaset noin 5-10 minuutiksi pehmentymään. Sekoittele välillä, jotta öljy tarttuu kaaliin. Kun kaali on hieman "muhentunut", valuta päälle siirappi ja sekoita hyvin. 

Sekoita kaalien joukkoon riisi ja härkisseos, ja levitä massa isoon uunivuokaan. Kaada päälle kasvisliemi. Jos pidät rapeasta kuoresta, ripottele päälle korppujauhoa ja lisää margariini- tai voinökäreitä. 

Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin tunnin ajan. Jos laatikko tummuu liikaa, peitä se foliolla. Tarjoile puolukoiden kera.